Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja valitsee vuoden 2018 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajan valintaraadin asettamasta kärkikymmeniköstä. Valinta julkistetaan 23.3.2018 klo 11.00 Tampereen yliopiston Linnan-rakennuksen Väinö Linna -salissa (Kalevantie 5).
Kärkikymmenikköön kuuluvat seuraavat teokset (suluissa raadin perustelut) :
Vahva esikoisteos omalla varmalla ja raikkaalla ilmeellään. Tarina on sekä viihdyttävä että melankolinen, sillä punavihreän kuplan ja epäonnistumisen pelon kuvaus on todella osuvaa.
Typografiaa ja tehokeinoja on käytetty taitavasti ja kerronnan rytmi on elävä.
Omaelämänkerrallinen sarjakuva tiivistää tarkkanäköisesti graafisen sukupolven elämäntyylin ja ahdistuksen.
Jaiksfukin yhdistää naivistista sarjakuvaa käsitetaiteelliseen julkaisuideaan: Aku Ankkaa etäisesti muistuttava lehti omaa nonsense-kieltään puhuvasta pikkuisesta ankasta on muistuma menneistä ajoista, jolloin lehdillä oli yleisönosastonsa, faniklubinsa ja muut palstansa.
Erosen maailma on täysin omansa, jossain määrin oman pään sisäinen, mutta myös ennakkoluulottoman valloittava. Piirrosjälki on lapsellisen naiivia, mutta millä muullakaan tyylillä tällaista sarjakuvaa voisi piirtää?
Harri Filppa: Kuolema meidät erotti
Oman parin kuolema tekee elämästä tyhjän, arjesta raskaan ja asioihin tarttumisen vaikeaksi.
Onneksi hyvä ystävä löytyy kuuntelemaan ja tukemaan suuren surun ja murheen keskellä.
Kuolema meidät erotti on oivaltava teos etenkin niille, joiden ystävä tai lähiomainen on menettänyt kaikista rakkaimpansa.
Albumi kertoo, kuinka heille voi olla avuksi.
Pauli Kallio – Kyky Ahonen: Maalaispunkin täydennetty päiväkirja
Historiallisesti mielenkiintoinen ja tärkeä kirja.
Teos on monella tavalla hyvin henkilökohtainen ja siksi se valottaa suomalaisen punk-musiikin historiaa mukaansatempaavalla tavalla.
Mukana myös onnistunutta kuvausta elämästä pienellä paikkakunnalla 80-luvun Suomessa.
Kaisa ja Christoffer Leka: Imperfect
Taiteellisesti kunnianhimoinen kokonaisuus, joka kutkuttaa mielikuvitusta jo ennen kuin ensimmäistäkään sivua on avattu.
Teos venyttää sarjakuva-formaatin rajoja mielenkiintoisesti sekä menneisyyden että tulevaisuuden suuntaan.
Lekojen tyyli yhdistelee hienosti historiaa ja nykypäivää – yhteiskunnallisilla kommenteilla varustettuna.
Mika Lietzén: Jääkärit – Viisi kertomusta
Lyhyesti ja selkeästi kuvattu nuorten miesten lähdöstä, matkasta ja kokemuksista Jääkäri-oppiin Saksaan ensimmäisen maailmansodan aikaan vuosina 1915-1918.
Nuoret joutuvat koulutuksen ohessa myös sotaan.
Pelko ja kuolema ovat läsnä, mutta joku rakkausromanssikin mahtuu reissuun.
Jesse Matilainen: Suomen suurin kommunisti
Matilaisen sarjakuvaromaani käsittelee laajasti ja kunnianhimoisesti Suomen sisällissotaa, josta on tätä ennen tehty sarjakuvia vain vähän.
Kirja seurailee kommunistipariskunta Hanna Malmin ja Kullervo Mannerin tarinaa sodan alkuvaiheista aina Stalinin terrorin alkamiseen asti 30-luvun Neuvostoliitossa.
Luonnosmaista tyyliä ryydittää punainen lisäväri ja lisämausteena on käytetty vanhan neuvostoliittolaisen agitprop-taiteen klassisia teoksia. Matilaisen albumi muistuttaa ulkoasultaankin vanhan työväenliikkeen omia julkaisuja.
Antti Ollikainen: Flu 3 – Viimeiset aivastukset
Antti Ollikaisen Flu-trilogian päätösosassa nimetön tutkimusmatkailija seikkailee tällä kertaa pääasiassa vedenalaisessa maailmassa.
Aivastukset rytmittävät tarinaa ja saavat aikaan käänteitä ja humoristisia tilanteita.
Taidokas piirrostyyli ja oivaltava tarina. Laadukas sarjakuva joka sopii kaiken ikäisille ja kielisille.
Harvinaisen rohkea kuvaus pikkukaupungin kasvatista, jonka rakenneviat suistavat mielenterveysongelmiin ja masennukseen.
Armo kuvaa myös tilannetta, jossa muiden – varsinkin miesten – suhtautuminen on omiaan synnyttämään ja lisäämään ahdistusta ja masennusta.
Kuvien staattinen asettelu korostaa aiheen ahdistavuutta, vaikka samalla kuvat ovat täynnä ekspressionistisia värejä ja rajua viivankäyttöä.
Voimaannuttavassa lopussa kuitenkin osoitetaan, että elämän ei tarvitse olla pelkkää ahdistusta ja masennusta, mistä todistaa myös itse teos.
Johanna Vehkoo – Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet
Silmiä avaava teos internetistä ja nykypäivän arkistuneesta naisvihasta.
Aihetta käsitellään vakavasti mutta kiihkottomasti ja konkreettiset esimerkit paljastavat raadollisen todellisuuden.
Mukana on kuitenkin myös pieniä huumorin ja jopa toivon pilkahduksia, mitkä ovat tarpeen.