Siirry suoraan sisältöön

Heinäkuu 2021 myydyimmät sarjakuvat

Sarjakuvat ovat käänteisessä järjestyksessä eli myydyin sarjakuva on viimeisenä.

5. Stan Sakai: Usagi Yojimbo 1 – Samurai (Listallepalaaja)

Usagi Yojimbon saaga sijoittuu 1600-luvun vaihteen Japaniin.

Sisällissotien aika on hädin tuskin päättynyt ja Shogun on juuri tullut valtaan. Bushidoa eli Soturin kunniakoodia seuraavat samurait ovat hallitseva luokka koko maassa. On levottomuuksien hillinnän ja poliittisen juonittelun aika.

Pitkin valtakuntaa vaeltaa isännätön samurai nimeltään Miyamoto Usagi.

Stan Sakai (s. 1953) on japanilais-amerikkalainen sarjakuvantekijä. Hän syntyi Kiotossa, Japanissa, eli lapsuutensa ja nuoruutensa Havaijilla ja asuu nykyisin Kaliforniassa. Sakai aloitti sarjakuvauransa tekstittämällä Sergio Aragonésin Groo The Wanderer -sarjakuvaa (Urho epäonnensoturi).

Sakai on tunnetuin 1500-1600-lukujen taitteen Japanissa elävän samuraijäniksen, Usagi Yojimbon eeppisestä saagasta, jota hän on jatkanut jo 35-vuotta. Hänelle on myönnetty uransa aikana useita sarjakuva-alan palkintoja, muun muassa useampaan otteeseen saadut Eisner- ja Harvey-palkinnot.

”Kun hän (Sakai) kehittää ja ratkaisee kohtauksen kahdessa tai kolmessa ruudussa, hänellä on ohjaajan tietoisuus elokuvallisista tekniikoista. Hänen piirroksensa asusteisiin ja taustoihin on virheetöntä ja hänen tarinansa – ah, hänen tarinansa! – ovat kuin tuulahdus raitista ilmaa. Ne ovat auttaneet minua moneen otteeseen selviämään tässä katkerassa ja uuvuttavassa nykyajassa.”
– Alejandro Jodorowsky

4. Liv Strömquist: Punaisin ruusu puhkeaa kukkaan (Uusi)

Leonardo DiCaprio on seurustellut kymmenien uimapukumallien kanssa, mutta ei ole rakastunut yhteenkään heistä.

Miksi? Onko syynä kapitalismi, DiCaprion narsismi vai evoluutio? Eikö Leo ole vain sattunut tapaamaan sitä oikeaa?

Ja ennen kaikkea: emmekö me kaikki nykyään ole vähän samanlaisia kuin Leo?

Liv Strömquist tarkastelee tässä sarjakuva-albumissaan myöhäiskapitalistisen ajan romantiikkaa ja rakkautta.
Miksi meidän on yhä vaikeampi rakastua?
Voiko rakkautta hallita?
Entä mitä tapahtuu silloin, kun rakkaus loppuu?
Miksi olemme niin tunteettomia?

Vastauksia etsiessään Strömquist käyttää tuttuun tyyliinsä apunaan kiinnostavia tieteellisiä teorioita, historian merkkihenkilöitä ja populaarikulttuurin hahmoja Beyoncésta antiikin filosofeihin ja smurffeista Sören Kierkegaardiin.

Miksi Theseus jätti Ariadnen?
Millainen oli lady Caroline Lambin ja lordi Byronin suhde?

Albumin nimi on lainattu 74-vuotiaana palavasti rakastuneen runoilija Hilda Doolittlen (H. D.) rakkausrunosta.

Kaiken kruunaa Strömquistille ominainen älykäs huumori.

3. Derf Backderf: Ystäväni Dahmer (Listallepalaaja)

Amerikkalainen Jeffrey Dahmer oli ihmishirviö, joka teki käsittämättömiä julmuuksia.

Derf Backderfille hän oli muutakin, koulukaveri, jonka seurassa hän oli niin oppitunneilla kuin vapaa-ajallakin.
Ystäväni Dahmer on hämmentävä ja kouraiseva kuvaus häiriintyneestä nuoresta miehestä.
Hän kamppailee pitääkseen psyykensä syvyyksissä vellovat kalmaiset intohimot piilossa.

Ujo poika, teinijuoppo, syrjäytyjä, joka ei onnistu sulautumaan joukkoon. Backderf on tarkalla näkemyksellä luonut kuvauksen siitä Jeffrey Dahmerista, jota kukaan ei oikeasti tuntenut ja jota yksikään tämän kirjan lukenut ei pysty häätämään mielestään.

”Hienosti kerrottu väkevä tarina. Backderf käyttää taidokkaasti sarjakuvan keinoja esittäessään kertomuksen hullusta ja hirvittävästä nuoruusajasta 1970-luvulla.” – Robert Crumb

“Ystäväni Dahmer on merkkiteos jokaisella arvioitavaksi soveltuvalla osa-alueellaan. Raskas, vaativa, sekä äärimmäisen inhimillinen aina siihen pisteeseen asti, kun ihmisyys alkaa olla luustosta irrallaan.” – Kulttuuritoimitus.fi

2. Timo Ronkainen: Disney-sarjakuvien historia (Uusi)

Disney-sarjakuvien historia on yllättävä, kiehtova ja välillä hämmästyttäväkin sukellus ympäri maailmaa yli 90 vuoden aikana tuotettuihin Disney-sarjakuviin.

Kirja tarkastelee kansainvälisesti tuotettuja Disney-sarjakuvia oman aikansa historiallista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten.

Miten toinen maailmansota vaikutti sarjakuviin, niiden tuottamiseen ja julkaisemiseen?
Minkälaisia vaikutuksia sodanjälkeisellä, sarjakuvavastaisella ilmapiirillä oli Disney-sarjakuviin?
Miten Mikki ja kumppanit levisivät ympäri maailman?

Kirja on ennennäkemättömän laaja katsaus Disney-hahmojen tuotantoon kautta aikain. Globaali kustannustoiminta kunkin maan ominaispiirteineen on antanut omat sävynsä periamerikkalaisen sarjakuvan kaanoniin.

Suomi-osioon sisältyy myös laaja katsaus tänä vuonna 70 vuotta täyttävän Aku Ankka -lehden historiaan.

1. Tessa Astre & Aapo Kukko & Niko-Petteri Niva: Huojuva Torni (Uusi)

Dokumenttiohjaaja Reidar Love lähtee Ouluun filmaamaan dokumenttia 80-luvun punk-nuorisosta vallatussa talossa.

Kuvaukset eivät suju helposti ja hauskasti, vaan menneisyyden haamut nousevat kummittelemaan, ja vaikuttavat ihmissuhdeverkkoon, joka tihenee kun salaisuudet alkavat paljastua.
Mitä tapahtui Tornin asukkaille?

Huojuva Torni on kertomus ihmisyydestä ja identiteetistä, sukupolvien ja sukupuolten välisistä sodista ja sovituksesta.

Sarjakuvaromaani perustuu Tessa Astren ja Epe Niirasen näytelmäkäsikirjoitukseen, jonka ensi-ilta oli Oulun ylioppilasteatterissa v. 2017.
Sarjakuvaksi tarinan kirjoitti Tessa Astre ja piirsivät Aapo Kukko ja Niko-Petteri Niva.

Tessa Astre on Limingassa asuva taideopettaja ja monialainen taiteilija.

Niko-Petteri Niva on Tampereella asuva oululainen sarjakuvantekijä.
Häntä kiinnostavat punk, anarkia ja ystävyys.

Aapo Kukko on oululainen sarjakuvantekijä ja kulttuurin sekatyömies.
Häneltä on julkaistu ennen Huojuvaa Tornia kahdeksan pitkää sarjakuva-albumia, viimeisimpinä Sosialisti ja nihilisti (Arktinen Banaani, 2019) ja Karmea tarina – Kertomus Kongosta (Zum Teufel, 2019).

“Huojuvassa tornissa on useita tasoja niin ajallisesti kuin temaattisestikin, niin kunnallispolitiikasta feminismiin ja transihmisten oikeuksiin kuin moraalisiin pohdintoihin ja etiikkaan. Albumi pysyy kuitenkin hienosti kasassa alusta loppuun eikä kokonaisuus hajoa useista tasoista ja tekijöistä huolimatta.”
Henri Lepistö / Stiiknafuulia, https://www.stiiknafuulia.fi/tessa-astre-aapo-kukko-ja-niko-petteri-niva-huojuva-torni/