Sarjakuvat ovat käänteisessä järjestyksessä eli myydyin sarjakuva on viimeisenä.
5. Emi Gennis: Niagaran kuningatar (Uusi)
Yhdysvaltalainen Emi Gennis kertoo uskomattoman tarinan Annie Edson Taylorista – ensimmäisestä ihmisestä, joka laski Niagaran putouksista alas ja selvisi siitä hengissä.
Kuuluisuuden ja vaurastumisen sijaan Annie ajautui kuitenkin maailmaan, jossa hänellä ei ollut tulevaisuuden mahdollisuuksia eikä turvaa.
.
4. Hanna Kukko: Katso eläintä + TARRA-ARKKI (Uusi)
MUKANA TARRA-ARKKI.
Katso eläintä katsoo erään tavallisen miehen ja hänen kohtaamistensa kautta suoraan ihmiskeskeiseen eläinkäsitykseen.
Lihansyönnin oikeutus käy yhä vaikeammaksi, kun yhtäkkiä einespitsasta nouseekin kinkuksi tapetun sian haamu.
Hanna Kukon sarjakuvakirja Katso eläintä johdattaa tarkastelemaan ihmisen eläinsuhdetta ja sen vääristymiä maagisen realismin keinoin.
Teoksen jälkisanat ovat laatineet filosofi Elisa Aaltola ja kirjailija Laura Gustafsson.
Hanna Kukko (s. 1995) on sarjakuvantekijä ja taideopettaja.
Katso eläintä on hänen toinen sarjakuvaromaaninsa.
3. Katja Kontturi: Ankkalinna – Portti kahden maailman välillä (Listallepalaaja)
Don Rosan Disney-sarjakuvat ovat ilahduttaneet suomalaisia 1990-luvun alkupuolelta saakka.
Yksityiskohtainen piirrosjälki, huumori ja Carl Barksin perinteistä ammentavat seikkailutarinat kuuluvat Rosan sarjakuvien tunnusmerkkeihin.
Rosan sarjakuvissa ankat seikkailevat kadonneissa laaksoissa, menneisyydessä, ulkoavaruudessa ja myyttisissä paikoissa, kuten Kalevalassa.
Näiden fantasiamaailmojen lisäksi ankat ovat kuitenkin vierailleet olemassa olevissa valtioissa ja kaupungeissa.
Roope Ankka on osallistunut maailmanhistoriallisiin tapahtumiin, seilannut Titanicilla ja tutustunut Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltiin.
Tämä tietokirja pohjautuu maailman ensimmäiseen Don Rosan sarjakuvia käsitelleeseen väitöskirjaan.
Se analysoi Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvien erilaisia fantasiamaailmoja ja Ankkalinnassa tapahtuvia fantastisia ilmiöitä.
Samalla se tarkastelee, miten Rosa sekoittaa toisiinsa faktaa ja fiktiota, viittaa kuuluisiin elokuviin tai klassikkokirjallisuuteen ja rikkoo Disney-sarjakuvien vakiintuneita kerrontatapoja.
Katja Kontturi (s. 1983) on yliopistonopettaja, sarjakuvatutkija ja Suomen virallinen Ankkatohtori.
Hän väitteli Don Rosan Disney-sarjakuvista filosofian tohtoriksi vuonna 2014. Isona hänestä piti tulla Milla Magia.
2. Riika Ruottinen: Wilmanpilaaja (Uusi)
Wilmanpilaaja seuraa yhden riviopettajan tarinaa peruskoulukoneiston kiihtyvissä rattaissa ja todistaa koulujen nykytodellisuuteen varkain uineet vieraat: tehokkuusvaatimukset, polarisoituvat sosiaaliset kentät ja kaiken lävistävän uupumuksen niin lapsissa kuin aikuisissa.
Tekijää kovasti muistuttava päähenkilö yrittää korjata koneiston pienempiä ja isompia vikoja parhaalla tahdollaan ja hupenevilla voimillaan, mutta polttoainemittarin vilkuttaessa yhä punaisempaa ja Wilman sinisempää viimeinen seinä alkaa häämöttää.
Sukkahousuhieltä, dieseliltä ja pohjaan palaneelta kahvilta tuoksuva Wilmanpilaaja on itsenäinen jatkotarina sarjakuvateos Porno sijaisen (2019) päähenkilön myöhemmistä vaiheista opettajan uralla.
Riika Ruottinen (s. 1981) on oululainen sarjakuvantekijä, sanailija ja duunariopettaja, joka piirtää ihmisen kokoisia tarinoita itseään säästämättä.
Hänen sarjakuviaan on luonnehdittu tragikoomisiksi, koskettaviksi ja oivaltaviksi.
Ruottiselta on aikaisemmin ilmestynyt sarjakuvateokset Porno sijainen (2019) ja Keskenmenosaappaat (2011).
1. Jessi Jokelainen: Femokratia (Listallepalaaja)
Jessi Jokelaisen esikoisalbumi Femokratia käsittelee suomalaisen politiikan historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta erityisesti politiikan naisten näkökulmasta.
Miltä näyttää yhteiskunnallisesti vaikutusvaltainen naiseus valtiossa, jossa naisten yleinen ja yhtäläinen äänioikeus otettiin käyttöön ensimmäisenä maailmassa?
Millaiset haasteet riivasivat 1900-luvun alun naisasialiikettä? Millaisia lasikattoja on vielä 2020-luvulla hajotettavana?
Femokratia rämpii sinnikkäästi ja polvet ruvella läpi ulkonäköpolitiikan, yhteiskunnan kaksoisstandardien, miesten järkkymättömän vallan ja naiseuden moniulotteisuuden.
Kertojaääni kuuluu nuorelle naispoliitikolle, joka opettelee luovimaan pinnallisuuden riivaamassa parlamentarismin maailmassa.
Onko politiikka vieläkään naisen kokoinen paikka?
Jessi Jokelainen (s. 1996) on oululainen poliitikko, filosofian maisteri ja kirjoittaja.
Femokratia on hänen esikoisteoksensa.
Jokelainen nousi varasijalta vasemmiston kansanedustajaksi kesäkuussa 2024.
3. painos.