PAKKO SAADA HEBDOA! (Teksti julkaistu alun perin Sarjainfossa 2015)
Tiistaina 13. tammikuuta oli kulunut kuusi päivää Pariisissa tapahtuneesta satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen tehdystä terrori-iskusta. Melko pian iskujen jälkeen Ranskassa uutisoitiin, että lehden tekeminen jatkuu iskusta huolimatta, ja “eloonjääneiden numerosta” otetaan miljoonapainos. Tavallisesti 60 000 lehden levikki nousi ensin miljoonaan ja lopulta seitsemään miljoonaan lehteen.
Suomen Kuvalehti teki samana päivänä soittokierroksen Akateemiseen kirjakauppaan, Lehtipisteeseen ja muutamiin sarjakuvan erikoisliikkeisiin. Myös Turun Sarjakuvakaupalle soitettiin, ilmeisesti viimeisten joukossa. Kaupan toimitusjohtaja Petteri Oja vastasi, ettei lehteä ole kaupalle tilattu, jolloin SK:n toimittaja paljasti tilanteen olevan sama muuallakin: Suomeen Charlie Hebdoa ei ole tulossa yhtään numeroa.
Puhelun päätteeksi päätimme yrittää hankkia lehtiä kauppaan esimerkiksi 50 kappaletta. Tuolloin ajattelimme vielä, että kyseinen määräkin saattaa olla kysyntään nähden ylimitoitettu. Charlie Hebdon omilta kotisivulta ei päässyt eteenpäin, ja englanninkielisillä verkkopalstoilla luki, että Ranskan ulkopuolella helpoin tapa päästä lehteen käsiksi oli käyttää Ranskassa asuvia kontakteja välikätenä. Bretagnessa asuva sarjakuvaneuvos Kirsi Kinnunen selvitteli asiaa puolestamme. Hän uskoi vielä tiistaina saavansa lehtiä paikallisista lehtikioskeista. Lehden hinta oli Ranskassa 3 euroa, ja keittiövaakaa apunaan käyttäen Kinnunen laskeskeli, paljonko 50 kappaleen postitus 16-sivuista tabloidia pikapakettina tulisi maksamaan. Tästä muodostui hinta, jolla lehteä Suomessa myöhemmin myytiin – 6,80 euroa.
Asia näytti aluksi yksinkertaiselta: Kinnunen suuntaa lähistöllä oleviin lehtikioskeihin ja ostaa niistä tarvittavan määrän. Petteri ilmoitti SK:n toimittajalle, että Ranskasta lähetetään pikapakettina lehtierä, jonka pitäisi olla perillä perjantaina. Kuvalehti julkisti tiedon, ja Petteri naputteli verkkokaupan saldoksi 50 kappaletta. Vain tuntia myöhemmin erä oli jo loppuunmyyty, ja SK:n juttu oli lähtenyt leviämään kulovalkean tavoin myös muihin medioihin.
Heti ensimmäisestä illasta alkaen kyselyitä alkoi tulvia kaikista kanavista. Kaupan puhelin soi taukoamatta, ja vastaaja tukkiutui viesteistä. Seuraavana päivänä kaupan ovi kävi tiheämmin kuin koskaan. Kaupalla oli kuitenkin myydä vain ei-oota. Paremman puutteessa kaupalla otettiin vastaan varauksia siinä toivossa, että lehteä jossain vaiheessa saataisiin isompi erä.
Ranskassa lehdet oli myyty lehtikioskeista loppuun jo kello 05:45. Kirsin suunnitelma haalia parikymmentä lehteä oman lähialueensa lehtikioskeista ja kirjakaupoista ei onnistunut, sillä Ranskassa noudatettiin yksi lehti per asiakas -käytäntöä. Koska kysyntä oli niin kovaa, aloimme pohtia, olisiko Ranskaan mahdollista luoda jonkinlaista suoraa tukkukontaktia, jonka kautta Sarjakuvakauppa voisi hankkia isomman erän lehtiä. Sarjakuvakauppa ei ollut ainoa lehdestä kiinnostunut taho. Rosebudin Iida Simes kirjoitti Petterille, että lehtiä halutaan myyntiin myös Rosebudille ja että heillä on jo ennestään kontakteja Ranskaan, koska heidän kauttaan Suomessa leviää myös muun muassa Le Monde Diplomatique.
Soittokierros ranskalaisiin Charlie Hebdoa välittäviin tukkuihin oli takkuinen. Ensimmäisenä yhteyttä otettiin MLP:hen, josta ilmoitettiin yksiselitteisesti, että oikeudet Charlie Hebdon levittämiseen Suomessa ovat Lehtipisteellä. Helsingin Sanomien toimittaja soitti Lehtipisteeseen ja kertoi Sarjakuvakaupan saamasta vastauksesta. Lehtipisteessä todettiin hieman närkästyneeseen sävyyn, ettei heillä ole minkäänlaisia yksinoikeuksia. Petteri selvitteli asiaa, ja kävi ilmi, että oikeudet olivatkin firmalla nimeltä Pressco Trade Services, joka osoittautui Lehtipisteen aputoiminimeksi, joka oli lakkautettu pari vuotta sitten. Näin ollen virallisesti oikeuksia ei ollut kellään.
Kun Lehtipisteestä apua ei herunut, yritimme ottaa yhteyttä Ruotsin ja Norjan lehtiä välittäviin tukkuhin. Norjaan emme saaneet yhteyttä, mutta Ruotsista vastattiin. Johtopäätös oli kuitenkin kaupan kannalta kehno: koska Ruotsinkaan markkinoille ei ollut vielä saatu tarpeeksi lehtiä, he eivät voineet meitä auttaa asiassa.
Toiveikkaana otimme uudelleen yhteyttä Ranskan tukkuihin. MLP:ssä sanottiin, että Turun Sarjakuvakauppa ei voi lehtiä ostaa suoraan, koska se ei ole tukku. Lisäksi ranskalaiset välittäjät eivät voineet lehden ympärillä mylläävän huomion keskellä ruveta tekemään uusia sopimuksia kenenkään kanssa, vaan maahantuojalla piti olla ennestään asiakkuussuhde ranskalaisiin. Presstalis-tukussa kuitenkin oltiin erittäin auttamishaluisia. Kirsille kerrottiin, että Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa paikallinen lehtiä välittävä tukku ei ole tilannut lehteä maansa markkinoille. Presstalisissa vakuutettiin, että mikäli tilaus tulee joko Lehtipisteestä tai joltakin toiselta pohjoismaiselta yhteistyökumppanilta, he toimittavat tilauksen Suomeen.
Oli perjantai 23.1., ja Turun Sarjakuvakaupalla valmistauduttiin seuraavana päivänä pidettäviin 5-vuotissyntymäpäiväjuhliin. Petteri tiesi, että viikonlopun aikana asia ei edistyisi, mutta kirjoitti kuitenkin perjantaina työpäivän päätteeksi Lehtipisteelle viestin, jossa pyysi vielä kerran Lehtipistettä harkitsemaan lehtien tuomista Suomeen.
Syntymäpäiväjuhlien jälkeen maanantaina Petterin sähköposti kilahti: Lehtipisteeltä oli tullut myönteinen vastaus. Edessä oli suuri savotta yhdistää kaikki eri kanavista tulleet varaukset yhteen listaan. Yli tuhat yksittäistä yhteydenottoa pystyttiin yksilöimään, kun kaikki kaikki kanavat oli käyty läpi. Lopulliseen osoitteistoon nimiä kertyi noin 950 kappaletta. Koska lehtiä oli ensimmäisessä erässä tuhat, päätimme vetää rajan yhteen kappaleeseen per varaaja.
Torstaina 29.1. Petteri nouti lehdet Lehtipisteen terminaalista Vantaalta. Ensimmäinen erä oli 1400 kappaletta, joista 400 meni Rosebudille ja 1000 Turun Sarjakuvakaupalle. Rosebud teki vielä täydennystilauksen (1000 kpl), josta 400 meni Turkuun. Lehtiä on tätä kirjoitettaessa maaliskuun alussa jäljellä yli sata kappaletta, joten huuma lehden ympärillä laskeutui jo alle kuukaudessa.
Maijastiina Vilenius
Turun Sarjakuvakauppa