Kyselyn yhteenveto
0 / 5 kysymykseen vastattu
Kysymykset:
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
Lisätietoja
Sarjakuva-aiheinen kisailu, joka erottaa tietäjät guruista ja arvaamalla oikeaan osuvat ohiampujista.
Olet vastannut tähän kyselyyn jo aiemmin. Et voi suorittaa sitä uudelleen.
Kyselyä ladataan...
Sinun on kirjauduttava tai rekisteröidyttävä vastataksesi kyselyyn.
Sinun on vastattava seuraavaan kyselyyn, jotta voit aloittaa tämän kyselyn:
Tulokset
0 / 5 kysymykseen vastattu oikein
Sinun aikasi:
Aika on loppunut
Sait 0 / 0 pistettä, (0)
Kategoriat
- Ei kategorisoitu 0%
-
5 pistettä: Austria
4 pistettä: Brusseline
3 pistettä: Carretera convencional
2 pistettä: Dansk Vejtavleskrift
1 piste: Esseltub
0 pistettä: Frutiger
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- Vastattu
- Esikatsele
-
Kysymys 1/5
1. Kysymys
1 pistettäKuka ei kuulu joukkoon?
Oikein
Turun Sarjakuvakaupan toimitusjohtajan Petteri Ojan puhe Oulun sarjakuvafestivaalien perinteisessä pöytäviirien jakotilaisuudessa 11.11.2023:
Arvoisa juhlakansa! Tervetuloa Turun Sarjakuvakaupan ja Oulun Sarjakuvakeskuksen yhteiseen pönötystilaisuuteen.
Pari vuotta sitten lanseerasimme sarjakuva-alalle uuden tunnustuspalkinnon: Turun Sarjakuvakaupan pöytäviirin. Koimme tämän etenkin takavuosien yhdistystoiminnasta tutun arvokkaan perinteen päässeen liikaa unohtumaan, ja halusimme elvyttää sen.
Viirin toteuttajaksi pyysin Ville Tietäväisen, jonka sanat viirin suunnittelusta tulkoot toistetuksi vielä kerran:”Olen elämäni puolessa vuosisadassa saanut kaksi standaaria. Kumpikin on itse suunnittelemani. Pöytäviirin käsite on niin pompöösi, etten kykene toteuttamaan sellaista täysin vakavalla naamalla ja kaikkien heraldiikan sääntöjen mukaan. Kuvallinen sanoma ja estetiikka kävelevät aina jäykän säännöstön yli, joten yksikään heraldikko ei viirejäni nielisi. En tiedä vaikeampaa seurakuntaa, paitsi ehkä filatelistit.
Turun Sarjakuvakaupan standaarin yksiymmärteinen vaakunaselitys: vaaleanpunaisessa kentässä kohoaa valkoiseen aaltokoroon rajoittuva, lyijykynänpääksi muotoiltu, Turun tuomiokirkon torni. Valkoisesta aallosta nousee hopeinen turska. Kokonaisuus ympäröityy mustalla punoksella ja alahapsuilla sarjakuvaruudun tapaan.”Viirin ovat tähän mennessä saaneet Mari Ahokoivu, Timo Ronkainen, Jouko Ruokosenmäki, Jarno Latva-Nikkola ja Kirsi Kinnunen. Jakoperusteet ovat yksilökohtaisia, mutta sinnikäs ja ehkä itsepäinenkin uurastaminen sarjakuvan parissa ja hyväksi, vuodesta toiseen, on niistä aika olennainen.
Tänä vuonna jaetaan kaksi viiriä.
Ensimmäisen niistä saa henkilö, joka on ollut osallisena tuhansien sarjakuvakirjojen toteuttamisessa. Hän on kustantanut niistä itse joitakin kymmeniä, mutta eniten hänen kädenjälkensä on näkynyt sarjakuvien latomisessa ja taittamisessa. Tarkkoja lukuja on vaikea löytää, sillä työtahti on kova eikä näitä tietoja kukaan kokoa Wikipediaan tai minnekään muuallekaan. Mutta jos heitän varovaisen arvion, niin hän lienee latonut noin miljoona sarjakuvakirjaa ja taittanut kaksi milj… biljoonaa.
Jos olette kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana lukeneet esim. Tex Willeriä, Usagi Yojimboa, Pohjantulia, Lucky Lukea, Sannia & Joonasta, Spider-Mania tai Charleyn sotaa, niin olette ehkä törmänneet hänen nimeensä. Ainakin, jos tykkäätte tutkia sarjakuvateosten tekijätietoja – ja kukapa ei tykkäisi.
Pöytäviirin saa Janne-Matti Keisala.
Toisen standaarin saa henkilö, joka on ollut mukana sarjakuva-alalla jo yli 40 vuotta. Hän on tehnyt vaikka ja mitä. Piirtänyt ja kirjoittanut omia sarjakuvia, tehnyt tilaustöitä ja infosarjakuvia, suunnitellut ja toteuttanut alan oppikirjoja, luennoinut ja opettanut. 90-luvun lopulla hän auttoi Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan perustamisessa laatimalla sinne alustavan opetussuunnitelman. Oulun sarjakuvaseuran toiminnassa hän oli mukana vuodesta 1980 eli alusta asti 90-luvun puoliväliin saakka.
Sen jälkeen hän oli mukana Kemin kansainvälisen sarjakuvafestivaalin organisaatiossa, ja toimi festivaalijohtajana vuosina 2007-2012.Kymmenien vuosien ajan hän on näyttänyt esimerkillään, että kyllä sarjakuvia piirtämällä VOI elää, Suomessakin, eikä ole edes pakko tehdä huumoristrippejä. Ainakin hän on elänyt, ja pysynyt sikareissakin.
Uskoisin myös, että hän lienee sarjakuvantekijöistämme imitoiduin. Tämän hän tietää hyvin ja suhtautuu siihen ymmärtävästi, kunnianosoituksena, mitä se tietysti onkin.Toisen viirin saa Ilpo Koskela.
Tl;dr: “ketkä ovat saaneet Turun Sarjakuvakaupan pöytäviirin?”
Onnittelut viirin saajille!
Väärin
Turun Sarjakuvakaupan toimitusjohtajan Petteri Ojan puhe Oulun sarjakuvafestivaalien perinteisessä pöytäviirien jakotilaisuudessa 11.11.2023:
Arvoisa juhlakansa! Tervetuloa Turun Sarjakuvakaupan ja Oulun Sarjakuvakeskuksen yhteiseen pönötystilaisuuteen.
Pari vuotta sitten lanseerasimme sarjakuva-alalle uuden tunnustuspalkinnon: Turun Sarjakuvakaupan pöytäviirin. Koimme tämän etenkin takavuosien yhdistystoiminnasta tutun arvokkaan perinteen päässeen liikaa unohtumaan, ja halusimme elvyttää sen.
Viirin toteuttajaksi pyysin Ville Tietäväisen, jonka sanat viirin suunnittelusta tulkoot toistetuksi vielä kerran:”Olen elämäni puolessa vuosisadassa saanut kaksi standaaria. Kumpikin on itse suunnittelemani. Pöytäviirin käsite on niin pompöösi, etten kykene toteuttamaan sellaista täysin vakavalla naamalla ja kaikkien heraldiikan sääntöjen mukaan. Kuvallinen sanoma ja estetiikka kävelevät aina jäykän säännöstön yli, joten yksikään heraldikko ei viirejäni nielisi. En tiedä vaikeampaa seurakuntaa, paitsi ehkä filatelistit.
Turun Sarjakuvakaupan standaarin yksiymmärteinen vaakunaselitys: vaaleanpunaisessa kentässä kohoaa valkoiseen aaltokoroon rajoittuva, lyijykynänpääksi muotoiltu, Turun tuomiokirkon torni. Valkoisesta aallosta nousee hopeinen turska. Kokonaisuus ympäröityy mustalla punoksella ja alahapsuilla sarjakuvaruudun tapaan.”Viirin ovat tähän mennessä saaneet Mari Ahokoivu, Timo Ronkainen, Jouko Ruokosenmäki, Jarno Latva-Nikkola ja Kirsi Kinnunen. Jakoperusteet ovat yksilökohtaisia, mutta sinnikäs ja ehkä itsepäinenkin uurastaminen sarjakuvan parissa ja hyväksi, vuodesta toiseen, on niistä aika olennainen.
Tänä vuonna jaetaan kaksi viiriä.
Ensimmäisen niistä saa henkilö, joka on ollut osallisena tuhansien sarjakuvakirjojen toteuttamisessa. Hän on kustantanut niistä itse joitakin kymmeniä, mutta eniten hänen kädenjälkensä on näkynyt sarjakuvien latomisessa ja taittamisessa. Tarkkoja lukuja on vaikea löytää, sillä työtahti on kova eikä näitä tietoja kukaan kokoa Wikipediaan tai minnekään muuallekaan. Mutta jos heitän varovaisen arvion, niin hän lienee latonut noin miljoona sarjakuvakirjaa ja taittanut kaksi milj… biljoonaa.
Jos olette kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana lukeneet esim. Tex Willeriä, Usagi Yojimboa, Pohjantulia, Lucky Lukea, Sannia & Joonasta, Spider-Mania tai Charleyn sotaa, niin olette ehkä törmänneet hänen nimeensä. Ainakin, jos tykkäätte tutkia sarjakuvateosten tekijätietoja – ja kukapa ei tykkäisi.
Pöytäviirin saa Janne-Matti Keisala.
Toisen standaarin saa henkilö, joka on ollut mukana sarjakuva-alalla jo yli 40 vuotta. Hän on tehnyt vaikka ja mitä. Piirtänyt ja kirjoittanut omia sarjakuvia, tehnyt tilaustöitä ja infosarjakuvia, suunnitellut ja toteuttanut alan oppikirjoja, luennoinut ja opettanut. 90-luvun lopulla hän auttoi Limingan taidekoulun sarjakuvalinjan perustamisessa laatimalla sinne alustavan opetussuunnitelman. Oulun sarjakuvaseuran toiminnassa hän oli mukana vuodesta 1980 eli alusta asti 90-luvun puoliväliin saakka.
Sen jälkeen hän oli mukana Kemin kansainvälisen sarjakuvafestivaalin organisaatiossa, ja toimi festivaalijohtajana vuosina 2007-2012.Kymmenien vuosien ajan hän on näyttänyt esimerkillään, että kyllä sarjakuvia piirtämällä VOI elää, Suomessakin, eikä ole edes pakko tehdä huumoristrippejä. Ainakin hän on elänyt, ja pysynyt sikareissakin.
Uskoisin myös, että hän lienee sarjakuvantekijöistämme imitoiduin. Tämän hän tietää hyvin ja suhtautuu siihen ymmärtävästi, kunnianosoituksena, mitä se tietysti onkin.Toisen viirin saa Ilpo Koskela.
Tl;dr: “ketkä ovat saaneet Turun Sarjakuvakaupan pöytäviirin?”
Onnittelut viirin saajille!
-
Kysymys 2/5
2. Kysymys
1 pistettäKuka sarjakuvataiteilija on tehnyt tamperelaiselle Jääkiekkojoukkue Ilvekselle uuden fani-vaatemalliston?
Oikein
“Ilves-yhteistyömalliston kuvituksen on suunnitellut Ville Pirinen, joka on Suomen sarjakuvaseuran Puupää-tunnustuksella palkittu sarjakuvataiteilija ja muusikko.
Idea uuteen Ilvekseenkin tuli musiikkimaailmasta. Pirisen Ilveksellä on yllään puku, jossa on jotain erikoisen tuttua.
”Assosiaatio lähti siitä, kun selailin levynkansikirjaa, jossa oli kuva Elviksen kokoelmalevystä Gold Records 2. Elvis poseeraa siinä kultaisessa puvussa ja kannessa on teksti 50 000 000 Elvis Fans Can’t Be Wrong. Urheilu- ja musiikkifanitus eivät ole kokemuksina kovin kaukana toisistaan. Lisäksi tajusin, että Ilves on anagrammi sanasta Elvis.”
(Lähde: Aamulehti)
Väärin
“Ilves-yhteistyömalliston kuvituksen on suunnitellut Ville Pirinen, joka on Suomen sarjakuvaseuran Puupää-tunnustuksella palkittu sarjakuvataiteilija ja muusikko.
Idea uuteen Ilvekseenkin tuli musiikkimaailmasta. Pirisen Ilveksellä on yllään puku, jossa on jotain erikoisen tuttua.
”Assosiaatio lähti siitä, kun selailin levynkansikirjaa, jossa oli kuva Elviksen kokoelmalevystä Gold Records 2. Elvis poseeraa siinä kultaisessa puvussa ja kannessa on teksti 50 000 000 Elvis Fans Can’t Be Wrong. Urheilu- ja musiikkifanitus eivät ole kokemuksina kovin kaukana toisistaan. Lisäksi tajusin, että Ilves on anagrammi sanasta Elvis.”
(Lähde: Aamulehti)
-
Kysymys 3/5
3. Kysymys
1 pistettäJoonas Rinta-Kannon tekemä sarjakuva Fok_it on ilmestynyt tähän asti värillisenä.
Nyt se kuitenkin muuttuu mustavalkoiseksi ja kysymmekin että miksi?
Oikein
Sarjakuva alkoi ilmestyä Helsingin Sanomien sarjakuvasivulla (aiemmin se ilmestyi netissä), ja siksi se muuttui harmaaksi.
Viimeinen värillinen Fok_it:
(Lähde: Helsingin Sanomat)
Väärin
Sarjakuva alkoi ilmestyä Helsingin Sanomien sarjakuvasivulla (aiemmin se ilmestyi netissä), ja siksi se muuttui harmaaksi.
Viimeinen värillinen Fok_it:
(Lähde: Helsingin Sanomat)
-
Kysymys 4/5
4. Kysymys
1 pistettäTeenage Mutant Ninja Turtles täyttää tänä vuonna tasavuosia! Mondo bodacious, dude!
Sen vuoksi Doverin kaupunki Yhdysvalloissa kunnioittaa neljää teini-ikäistä mutantti-ninja kilpikonnaa, koska siellä sarjan luojat Peter Laird ja Kevin Eastman ensimmäisen kerran tekivät hitti-sarjakuvaansa.
Minkälaisella kunnianosoituksella kaupunki muisti merkkipäivää?
Oikein
Viemärinkansi sijaitsee sen rakennuksen edessä, jossa TMNT sai alkunsa 40 vuotta sitten eli Mirage Studiosin luona.
Samalla juhlittiin myös muuten Doverin kaupungin 400-vuotispäivää.
(Lähteet: Comicsbeat.com
X/Ex-twitter / City of Dover NH)Väärin
Viemärinkansi sijaitsee sen rakennuksen edessä, jossa TMNT sai alkunsa 40 vuotta sitten eli Mirage Studiosin luona.
Samalla juhlittiin myös muuten Doverin kaupungin 400-vuotispäivää.
(Lähteet: Comicsbeat.com
X/Ex-twitter / City of Dover NH) -
Kysymys 5/5
5. Kysymys
1 pistettäDC-sarjakuvakustantamo on tuomassa markkinoille uuden “Compact Comics”-malliston.
Mikä sen erikoisuus on?
Oikein
Kirjoissa on samat tarinat kuin normaali-kokoisessa albumissa, mutta Compact Comicsin koko on 22 cm * 14 cm eli se on pienempi kuin normaali albumi (kts. oheinen kuva).
Tavoitteina on saavuttaa uusia lukijoita jotka ovat tottuneet pienempää kokoa oleviin manga-julkaisuihin.
Lisäksi toiveena on että pienemmät kirjat löytäisivät tiensä muihinkin kauppoihin kuin sarjakuva- sekä kirjakauppoihin.
(Lähde: The Popverse)
Väärin
Kirjoissa on samat tarinat kuin normaali-kokoisessa albumissa, mutta Compact Comicsin koko on 22 cm * 14 cm eli se on pienempi kuin normaali albumi (kts. oheinen kuva).
Tavoitteina on saavuttaa uusia lukijoita jotka ovat tottuneet pienempää kokoa oleviin manga-julkaisuihin.
Lisäksi toiveena on että pienemmät kirjat löytäisivät tiensä muihinkin kauppoihin kuin sarjakuva- sekä kirjakauppoihin.
(Lähde: The Popverse)